Domainin ostaminen – verkkosivun perustaminen

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Verkkosivun tai verkkokaupan perustaminen tänä päivänä on todella helppoa. Jokaisesta kaupungista löytyy tusinoittain nettisivujen tekijöitä, joiden hinnat liikkuvat muutamien satasien ja kymmenientuhansien välillä, riippuen tekijästä ja sivun vaatimuksista.

Moni ei kuitenkaan ole valmis maksamaan verkkosivuista enempää kuin on välttämätöntä. Oma henkilökohtainen blogi ei ole sijoitus, johon ollaan valmiita sijoittamaan suuria summia, ja aloittelevalla yrittäjälläkään ei ole mahdollisuuksia maksaa maltaita sivuistaan.

Tämän vuoksi usein päädytään kokeilemaan verkkosivun rakentamista itse.

Sivujen tekeminen itse näyttää paperilla yksinkertaiselta. Domainin ja webhotellin saa ostettua nopeasti verkosta, ja työkalut nettisivujen rakentamiseen ovat parhaimmillaan yksinkertaista elementtien vedä-ja-vapauta -asettelua.

Siitä huolimatta ensimmäinen kerta ei ole aina intuitiivinen. Jos ei tiedä mistä edes aloittaisi, helpotkin asiat voivat viedä sormen suuhun. Jos sinulla mietityttää osaatko hankkia domainia verkkosivulle, lukaise tämä lyhyt opas.

Mikä on domain, ja miksi tarvin sellaisen?

Domain on verkkosivun nimi. Verkkosivulla on oma uniikki nimensä ja osoitteensa, IP-osoite, joilla sivut erotetaan toisistaan.

IP-osoite on neljän 1-3 numeron muodostama kokonaisuus, joka näyttää esimerkiksi tältä: 172.16.254.1. Verkkosivuille mennään itseasiassa IP-osoitteen avulla, mutta näiden käyttäminen olisi työlästä. Tämän vuoksi jokainen verkkosivu saa myös oman nimensä, eli domainin.

Tämän verkkosivun domain on waudeville.fi. Se muodostuu kahdesta osasta, ensimmäisen ja toisen tason domainista.

Tämän sivuston tapauksessa toinen taso (SDL, Second Layer Domain) on waudeville, ja ensimmäinen taso (TDL, Top-Layer Domain) on .fi.

Jokainen domain ohjaa yhteen IP-osoitteeseen. Domain toimii samoin kuin puhelimesi yhteystiedot. Kun haluat soittaa kaverillesi Juusolle, etsit puhelimesta Juuson nimen ja painat soittonappulaa, jonka jälkeen luurisi tekee puhelun Juuson nimen alla löytyvään numeroon.

Samoin kun kirjoitat selaimeen verkkosivun domainin, selain hakee yhteyden domainin takaa löytyvään IP-osoitteeseen ja yhdistää sinut siihen.

Domainit ovat siis luotu helpottamaan käyttäjää löytämään tiensä verkossa oikeaan paikkaan.

Millainen domainin pitäisi olla?

Verkkotunnus, siis sivustosi nimi, saa olla melkein mitä vain. Voit vapaasti hankkia itsellesi verkkosivut piirakkamaankuningatar.fi tai höpöhöpö.com (kyllä, nykyään ääkkösetkin kelpaavat domainiin, mutta niitä kannattaa silti välttää. Kerron myöhemmin miksi). Mahtavaa, eikö totta!

Nimi on kuitenkin syytä valita hyvin. Parhaimmillaan domain kertoo verkkosivun sisällöstä itsessään.

Jos ottaisit itsellesi sivun piirakkamaankuningatar.fi, ja tekisit siitä keittoreseptiblogin, kampittaisit itseäsi. Domainin nimen näkevät ihmiset olettaisivat päätyvänsä piirakoista tai kuningattarista kertovalle sivustolle, ei keittoreseptien keskittymään. Ja talvikauden lohturuokia keittelevät ihmiset taas eivät luultavasti päätyisi sivullesi luullessaan sivuston kertovan täysin muista aiheista.

Domainin nimeen voi käyttää samoja vinkkejä kuin yrityksen nimeä suunnitellessa. Mieti mitä mielikuvia se voi herättää ja mitä se viestii muille.

Domain voi olla niinkin yksinkertainen kuin etunimen ja sukunimen yhdistelmä, tai lempinimesi. Yritykselle yrityksen nimi on ensimmäinen ilmiselvä vaihtoehto.

Mitä tehdä kun hyvä nimi on keksitty

Ennen kun riennät ostamaan loistavaa keksimääsi domainia, on pari asiaa jotka sinun pitää nimestä tarkistaa. Ensimmäinen on lainmukaisuus, ja toinen on varaustilanne.

Sivuston nimen siis täytyy olla lainmukainen, ja jokainen ostaja vastaa siitä itse. Lainmukaisuus täyttyy, kun verkkotunnus täyttää nämä kaksi kriteeriä: se ei saa vastata toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä ilman hyväksyttävää perustetta, eikä se saa muistuttaa toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä mikäli tunnus merkitään ilmeisissä hyödyntavoittelu- tai vanhingoittamistarkoituksessa (finlex.fi).

Lisäksi, koska olet vastuussa oman tunnuksesi sisällöstä, kannattaa jättää pois kaikki solvaava tai loukkaava sisältö.

Toisekseen, et tietenkään voi varata verkkotunnusta joka on jonkun toisen käytössä.

Näin tarkistat verkkotunnuksen nimen lainmukaisuuden

Liikenne- ja viestintävirasto on listannut sivut, joista voit tarkistaa suojatut nimet ja merkit.

Suomen kauppa-, säätiö, tai puoluerekisteriin merkityt nimet, sekä julkisyhteisön sekä sen toimielimien nimet voit tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä. Syötä hakukenttään haluamasin domainin nimi ja paina enter.

piirakkamaankuningatar olisi vielä vapaana

Samaan tapaan voit tarkistaa:

Mikäli suunnittelemasi verkkotunnus ei riko kenenkään suojattua nimeä tai tavaramerkkioikeuksia, voit siirtyä tarkistamaan onko kyseinen tunnus vapaana. Helpoiten se tapahtuu Whois-palvelun avulla.

Miten tarkistan domainin varaustilanteen

Whois on palvelu, josta voi selvittää verkkosivujen omistajan. Syöttämällä domainin nimen whois-palveluun saat selville pari asiaa.

Ensinnäkin Whois kertoo yksinkertaisesti onko domain vapaa vai varattu. Alla olevassa kuvassa on esimerkki vapaasta domainista, joka siis on kenen tahansa varattavissa. Tällaiset domainit voit muitta mutkitta varata itsellesi.

Kun domainia ei löydy, voit varata sen itselle

Whois on kätevä palvelu käyttää myös kilpailijatutkintaan. Jos perustat verkkosivun ansaintatarkoituksessa ja kilpailijoiden toimia selvitellessä löydät verkkosivun, jonka omistajaa ei ilmoiteta selkeästi, voi palvelun avulla selvittää domainin omistajan. Mainittakoon tosin, että mikäli sivuston omistaja on yksityishenkilö, ei palvelu tietosuojasyistä kerro omistajaa.

Verkkotunnuksen omistajaksi

Kun tarpeelliset esiselvittelyt menevät kirkkaasti läpi, voit vihdoinkin mennä ja ostaa oman domainisi. Se on helppoa kuin kenkien hankinta Zalandolta.

Kun ostat domainia, se kannattaa hankkia samasta paikasta mistä aiot hankkia sille webhotellin. Webhotelli on domainin koti, missä sillä on tilaa asustella.

Nettisivut ovat joukko tiedostoja, jotka tarvitsevat tallennustilaa siinä missä verkkoselain tai pelitkin. Lisäksi tämä tallennustila, jossa tiedostot sijaitsee, täytyy olla käyttäjien saatavilla 24/7. Webhotelli on juuri sellainen.

Suomessa on useita luotettavia ja moderneja webhotellivaihtoehtoja joista valita, enkä aio ottaa kantaa mikä niistä on paras, sillä olen kokeillut vain yhtä. Näytän esimerkinomaisesti kuinka toimia käyttämälläni hostauspalvelulla, Hostingpalvelu.fi:llä.

Näin ostat oman oman domainin:

  • Syötä etusivun hakukenttään haluamasi domain, päätteellä tai ilman, ja paina enter. Palvelu hakee muutaman suosituimman päätteen, kuten .fi, .com ja .org, varaustiedot.
  • Valitse haluamasi domain-pääte-yhdistelmä laittamalla rastin ruutuun. Jos suunnitelmissa on esimerkiksi kansainvälinen verkkokauppa, on vakavasti syytä harkita ainakin sekä .fi että .com -päätteiden ostamista. Tämän jälkeen paina tilaa.
  • Lopuksi täytä tarvittavat tiedot, valitse maksutapa ja maksa oma domainisi.

Voila! Nyt omistat ihka oman verkkotunnuksen.

Toki tämä on vain ensimmäinen askel oman verkkosivun perustamiseen. Seuraavaksi tarvitset domainillesi edellä mainitun webhotellin, jottei verkkotunnuksesi tarvi lymyillä ilman majapaikkaa. Tämä onnistuu jo domainin oston yhteydessä valitsemalla sille sopiva webhotelli, mutta varmuuden vuoksi käydään tämä asia seuraavassa postauksessa läpi.